Seitsemännen luennon aiheena oli lyhytaskelsemantiikka. Aiemmin esitellyssä denotationaalisessa semantiikassa päädyttiin pieniin vaikeuksiin jo while-lauseketta määriteltäessä. Kehittyneempiä käsitteitä on huomattavasti vaativampaa määritellä.
Lyhytaskelsemantiikan ajatuksena on luoda koneläheisempi tapa määritellä semantiikkaa. Denotationaalisen lähestymistavan perusajatushan oli olla täysin koneesta riippumaton, yleinen tapa. Lyhytaskelsemantiikka ottaa askelen lähemmäksi tietokonetta ja luopuu yleisyyden vaatimuksesta. Se sisältää tietokoneen abstraktion ja sen avulla määritellään omaa konekieltä, jolla sen tilaa manipuloidaan. Tämä katsantokannan muutos mahdollistaa helpommin hallittavan semantiikan hahmottamisen. Kääntöpuolena mainittiin todistamisen hankaloituminen.
Denotationaaliseen semantiikkaan verrattuna lyhytaskelsemantiikka on huomattavasti tiiviimpää ja siten myös mielestäni luettavampaa. Myös tapa, jolla ohjelmia voi tulkata lyhytaskelsemantiikan avulla annetun määritelmän avulla vaikutti varsin pätevältä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tässä postauksessa olisi kannattanut mainita siirtymän käsitteestä. Lyhytaskelsemantiikkaa kannattaa ajatella tilakoneena. Ajatuksena on, että määritellään erityiset päättelysäännöt, joiden avulla ohjelmia voidaan tulkata. Mikäli tulkki ei löydä tiettyyn kohtaan sopivaa sääntöä, jää ohjelma jumiin.
VastaaPoista