Yhteenveto

Kävin blogin postaukset läpi aina 15. luentoon asti ja kommentoin niitä aina tarpeen mukaan. Tuota uudempiin oli hankalampaa keksiä kommentoitavaa. Joissain tapauksissa opittu asia oli tuonut hieman toisenlaista näkökulmaa kirjoituksiin, joten tässä mielessä kommentoinnista oli mielestäni hyötyä.

Kurssin tavoitteiksi on määritelty seuraavat:

1. Nostaa opiskelijoiden ohjelmointikielikäsityksen abstraktiotasoa.
2. Valmentaa opiskelijat arvioimaan ohjelmointikieliä eri kriteereillä
3. Antaa opiskelijoille riittävät teoreettiset työkalut ohjelmointikielten tutkimuksen seuraamiseen.

Mielestäni olen ainakin jossain määrin pystynyt saavuttamaan näitä tavoitteita. Kurssi nitoi mukavasti yhteen muutaman viime vuoden aikana oppimaani. Toisaalta se tarjosi myös uutta suuntaa opittavien asioiden suhteen. Lisäksi sain virikkeitä omiin projekteihini.

On selvää, että jossain vaiheessa (ehkä viikonloppuprojektina?) voisi vilkaista ainakin Haskelia ja LISPiä. Funktio- ja logiikkaohjelmointitaidot saattaisivat olla hyödyllisiä jo ainakin sen vuoksi, että oppii näkemään nykyistä osaamistaan hieman eri valossa. Logiikkaohjelmointia olisi hyvä opetella jo sen vuoksi, että pääsisi kiinni paremmin tekoälyasioihin.

Kurssin suurin anti oli kenties se, että nyt käyttämiään ohjelmointikieliä osaa tarkastella hieman toisin. Tarvittaessa osaan toteuttaa kieliin tarvitsemiani konstruktioita (esim. piirteet!). Jossain määrin kielen suunnittelu kytkeytyy laajemmin ohjelmistosuunnitteluun. Jos kieli laajennettuna on tarpeeksi ilmaisuvoimainen, auttaa se myös ohjelmistojen toteuttamisessa. Uskoakseni ilmaisuvoimaisuudesta seuraa tiettyä selkeyttä, joka edesauttaa koodin tarkoituksen kommunikointia. Tähän juuri DSL:t (Domain Specific Language) juuri pyrkivätkin.

Oppimispäiväkirja osoittautui oppimismuotona varsin päteväksi. Mielestäni ei haittaisi vaikka useammatkin kurssit hyödyntäisivät sitä. Ennemmin kirjoitan ja pohdin kuin pänttään tenttiin. Etuna on myös se, että samalla tulee dokumentoitua ja pohdittua oppimaansa. Lisäksi joskus myöhemmin voi sitten naureskella kirjoittelulleen, kun tietää asiat paremmin.